Tässä kirjassa käsittelen nykyihmisen (Homo sapiens) suhtautumista muihin eläimiin kronologisesti tai teemoittain korostaen niin sanottua länsimaista perinnettä ja pitäen Suomea edustavasti esillä. Tuon esiin myös uutta, usein huolestuttavaa tutkimustietoa, mikä yhdessä puhuttelevan taustatiedon kanssa herättää (niin toivon) ihmisissä vastuuntuntoa ympäristöstämme ja koko planeetastamme.

Luultavasti ihminen on ikiajat jotenkin tajunnut olevansa samaa juurta eläinten kanssa. Eläintä voitiin pitää yhteisön kantaisänä ja jumalille annettiin usein eläimen muoto. Vanhoissa eläinsaduissa eläimet käyttäytyvät ja puhuvat ihmisten lailla. Monissa luomiskertomuksissa eläimet ovat vahvasti mukana, niin kuin linnut Kalevalan luomismyytissä.

Afrikan alkukodista lähtenyt nykyihminen vaikutti suurten nisäkkäiden vähenemiseen ja häviämiseen lämpimän ilmaston alueilla jo noin 50 000 vuotta sitten, ja myöhemmin pohjoisen kylmillä ”mammuttiaroilla”. Tyynenmeren saarilla kuolo korjasi suuren määrän varsinkin lintulajeja polynesialaisten esivanhempien sinne levittäytyessä. Ihmisen aiheuttamat sukupuutot jatkuivat tunnetusti historiallisella ajalla, mistä esitän seitsemän puhuttelevaa ja varoittavaa esimerkkiä.

Millainen olisikaan maailma ilman ihmistä!

Eläimet eivät ole olleet ihmiselle vain ruokaa ja työjuhtia. Kautta aikain hän on hyödyntänyt niiden aisteja ja taitoja. Esimerkiksi koira on palvellut metsällä, paimenena, oppaana ja nykyään myös vaikeiden sairauksien tunnistajana. Mihin kaikkeen yltävätkään eläinten aistit! Kykenevätkö ne ennakoimaan jopa suuria luonnonkatastrofeja paremmin kuin ihmisen tarkimmatkin laitteet?

Vanhoissa monijumalaisissa pääkulttuureissa suhtauduttiin eläimiin melko eri tavoin. Muinaisessa Egyptissä oli vielä selviä luonnonuskonnon piirteitä. Jumalilla oli ainakin osittainen eläimen muoto ja monet eläimet, jopa sontiainen, olivat pyhiä ja niitä myös muumioitiin. Kreikassakin jumalilla oli alkuaan eläimen muoto, mutta myöhemmin siellä korostui antroposentrisyys ja myös eläinten oikeuksia koskeva filosofinen keskustelu. Roomalaisten mieltymys verisiin sirkushuveihin ja vaikkapa eläinten sisälmyksistä ennustamiseen saattoi johtua heidän taipumuksestaan ylettömyyksiin.

Kirjoittajan kotipaikkakunta: Vantaa.