Suomalaisten rakastama mestaripianisti Iiro Rantala on muusikon urallaan nähnyt ja kokenut vaikka mitä. Ja nyt sen voi jo kertoa.

Nyt sen voi jo kertoa on Iiro Rantalan ylettömän hauskat musiikilliset muistelmat, joissa hän valottaa täysin appoavoimesti uraansa ja elämäänsä. Hän käy läpi aikansa Cantores minores laulukuorossa, New Yorkin opiskeluajan, Trio Töykeiden menestyksen. Hän käsittelee kirjassaan myös suhdettaan viinaan, musiikkiin, läskiin, kiireeseen, klassiseen musiikkiin ja muusikkoelämään. Kirjan lopussa seisoo jämäkät ohjeet nuorelle taiteilijalle.

Mukana myös Iironin pianokoulu. "Etsi käsiisi piano. Pystypianon tunnistat jököttävästä asennosta. Flyygeli on suurempi ja sen kyljessä on syvennys. Tämä johtuu siitä, että ylipainoiset oopperalaulajat ovat vuosikausia nojanneet tähän kohtaan ja se on lopulta painunut sisään. Istu. Kokeile aluksi istumista yhdellä pallilla. Siihen tottuu, usko minua.

Edessäsi on mustia ja valkoisia koskettimia. Painele niitä alas niin kauan kun olet saavuttanut mainetta, rahaa, kartanovolvon, yksityissuihkarin, oman aukion sekä bum fun-meininkiä takahuoneessa keikan jälkeen, kiitollisen fanin kanssa. Tähän kaikki musiikin tekeminen tähtää."