Tämän kokoelman artikkeli käsittelevät tiedon loogiseen esittämiseen ja modaalilogiikkaan liittyviä kysymyksiä Epätäydelliseen tai epävarmaan informaatioon perustuvaa tietoa on tarkasteltu monin tavoin, esimerkiksi todennäköisyyslaskennan ja sumeiden joukkojen teorian avulla. Artikkelissaan 'Karkeat joukot ja epätäydellinen tieto' Magnus Steinby esittelee Z. Pawlakin karkeiden joukkojen teoriaan perustuvan lähestymistavan. Jorma K. Mattila tutkii artikkelissaan 'Modaalilogiikoista sumeuden etupiirissä' sumean logiikan ja modaalilogiikan välisiä yhteyksiä. Hän yleistää Kripke-semantiikan multimodaalilogiikoille. Jaakko Hintikka väittää artikkelissaan 'Tiedostavasti tiedosta', että tiedon käsitteelle voidaan esittää nykyään uusi, tarkempi analyysi parannellun episteemisen logiikan avulla. Hän toteaa, että tämän uuden episteemisen logiikan alkuitu on löydettävissä alan ('scope') käsitteeseen liittyvistä tarkasteluista. Ari Virtanen tutkii artikkelissaan 'Modaalioperaattoreiden määriteltävyydestä' kysymystä siitä, milloin n-paikkainen modaalioperaattori voidaan määritellä yksipaikkaisen modaalioperaattorin ja lauselogiikan konnektiivien avulla. Patrick Sibelius käsittelee artikkelissaan 'Diskreettisyyden ja jatkuvuuden välisestä suhteesta' matematiikan käyttöä mallintamisessa stokastisen malliteorian avulla. Tässä yhteydessä hän tarkastelee käsitepareja formaalinen/intuitiivinen, diskreetti/jatkuva, abstrakti yleisenä/abstrakti sileänä sekä kohde/tausta.