Jos suomalaiskansallisen identiteetin rakentamiselle pitää nimetä vain yksi keskuspaikka, on se ilman muuta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasali. Jos suomalaiselle nationalismille etsitään kulta-aikaa, sijoittuu se 1890-luvulta talvisotaan ulottuvalle ajanjaksolle. Sanojen talossa sijoittaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran aikaan, jolloin kansakuntaa rakennettiin teoilla mutta vielä enemmän sanoilla. Seuran piirissä sanoja – kirjakieltä ja kirjallisuutta, kansanrunoutta ja murteita – pidettiin nuoren tasavallan tärkeimpänä omaisuutena. Yhteisten sanojen ja symbolien kautta suomalaisista tuli vähitellen suomalaisia. Teos tarjoaa poikkeuksellisen näkymän Suomen ja erityisesti suomalaisen sivistyneistön historiaan.

FT Kai Häggman on Suomen ja Skandinavian historian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on kirjoittanut mm. Kansaneläkelaitoksen historian sekä suomalaisen metsäteollisuuden historiaa, mutta erikoistunut viime vuosina kirja- ja kustannusalaan.

"Kai Häggman on semmoinen kirjoittaja, että hän ei kuvia kumarra. Notkea kielenparsi ja tasokkaasti vino huumori tekevät hänestä aivan pitelemättömän." Lasse Koskela, Parnasso 3/2012