Tutkimuksessa tarkastellaan tietämistä vuorovaikutteisena toimintana, tietämisen tapoja, paremmin tietämisen ja toisin tietämisen kohtaamista, jossa näille tietämisille rakentuu tiloja, paikkoja ja toimijoiden asentoja suhteessa toisiinsa. Opettamisessa ja tutkimisessa ollaan tekemisissä näiden valtasuhteisiin ja erilaisiin näkökulmiin kiinnittyvien käytäntöjen kanssa.

Opettamista tarkastellaan erityisenä suhteena, jossa tieto ja valta kietoutuvat yhteen historiallisesti ja kulttuurisesti rakentuneissa kouluinstituution välittämissä diskursseissa, opettamisen käytännöissä ja puhetavoissa, erityisesti pedagogisessa dialogissa. Tutkimuksen näkökulma paikantuu feministiseen jälkistrukturalistiseen teoriaan, jossa diskursiivisesti rakentuvan subjektiposition ja eron käsitteet sekä valtasuhteissa todentuvat marginaalisuuden ja toiseuden käsitteet ovat keskeisiä. Diskursseissa – kielessä, puhetavoissa, kulttuurisesti ja historiallisesti muotoutuneissa käytännöissä – tulee rakennetuksi kulloiseenkin toimintaympäristöön, toiminnan tilaan ja sen materiaalisiin reunaehtoihin mahdollistuvia toimijoiden paikkoja ja eri toimijoiden välisiä suhteita. Näiden kautta tulee määrityksi toimijoille mahdollistuvia asentoja ja myös näiden paikkojen ja asentojen muuntelun tilaa: toisin ajattelun ja toisin toimimisen mahdollisuuksia.

Tutkimusprosessissa on tuotettu etnografista aineistoa koulun ja opettajan arjesta opettajien ja heidän luokkiensa oppilaiden kanssa helsinkiläisen peruskoulun luokkahuoneissa. Aineiston analyysi ja tulkinnat kiinnittyvät kouluopetuksen pedagogisiin käytäntöihin, joissa opettajat tulevat historiallisesti ja kulttuurisesti rakentuneeseen opettajan tilaan oppivelvollisuuskoulun luokkahuoneissa, ottavat paikkansa ja asettuvat vaihteleviin asentoihin – ja asettelevat ja puhuttelevat oppilaitaan paikoilleen pedagogisessa vuorovaikutussuhteessa. Näiden käytäntöjen rakentumista tarkastellaan kouluinstituution kulttuuristen, historiallisten ja koulutuspoliittisten diskurssien ympäröimänä ja määrittämänä. Näissä diskursseissa myös opettajaa asetellaan ja puhutellaan paikoilleen kouluinstituutiossa. Opettajien asettumista tähän institutionaaliseen tilaan tarkastellaan opettajien puhetapojen ja käytäntöjen analyysissa.

Samat diskurssit kertautuvat, muuntuvat ja kietoutuvat toisiinsa myös tiedeinstituution käytännöissä ja puhetavoissa, joita tutkimuksessa tarkastellaan tutkijan paikantumisen kautta empiirisen tutkimuksen prosesseissa. Myös tutkijuus on näiden tiedon ja vallan tuottavien suhteiden dynamiikassa rakentuva. Tätä dynamiikkaa tarkastellaan tutkimuksen teoreettisen näkökulman muotoutumisessa sekä metodologisissa pohdinnoissa epistemologiasta, ontologiasta ja tutkimuksen etiikasta.