Miten Nokian tehdasyhdyskunta toimi? Ohjasivatko yhdyskunnan kehitystä ulkopuoliset reunaehdot vai saiko paikallinen järjestys suuntansa sosiaalisista suhteista ja yhdyskunnan sisäisistä rakenteista? Maaseudun tehdasyhdyskunnat järjestyivät rakenteellisten ehtojensa mukaan omaleimaisesti. Nokialla erikoisuutena oli kumitehtaan 1900-luvun alkuvuosina paperitehdaskylään tuoma muutos. Nokialle syntyi toinen merkittävä teollinen vaikuttaja ja toinen työväenyhteisö.
Tehdasyhdyskuntien hierarkkinen järjestys asetettiin Suomessa 1900-luvun alkuvuosina yhä voimakkaammin kyseenalaiseksi. Tehdaspaternalismin ja nousevan kansalaisyhteiskunnan vaikea yhtälö muokkasi yhteiskuntaa välillä ankarastikin. Nokialla yhteiskunnan sisintä, työnantajien ja työntekijöiden välistä suhdetta, koskenut yhteentörmäys tapahtui myöhään, vasta 1920-luvun lopulla, ja nimenomaan paikkakunnan rakenteen muuttaneella kumitehtaalla. Työtaistelun epäonnistuminen yhdistettynä vallitseviin yleisiin oloihin antoi tehdasvallalle vielä jatkoaikaa.
Koivuniemen tutkimuksessa kuvataan Nokian tehdasyhdyskunnan sosiaalista järjestystä, sen pitkän aikavälin muutosta. Esille nousevat erityisesti teollisten suhteiden, yhdyskunnan rakenteen ja ulkoisten vaikutusten merkitys. Voidaan sanoa, että järjestystä hallitsi tasapainoilu työrauhan takaamiseen tähtäävän tehdasvallan ja työväen sosiaalisen tasavertaisuuden sekä vaikutusvallan välillä. Tässä kokonaisuudessa Nokian paperi- ja kumitehdasyhdyskunnan kehitys 1800-luvun lopun yhden tehtaan tehdaspaternalismista 1930-luvun valkoiseen tehdasvaltaan kuvaa laajemminkin tehdasyhdyskuntien järjestystä Suomessa.