Parin viime miljoonan vuoden aikana lukuisat jääkaudet paljastivat Järvi-Suomen lujan ikivanhan peruskallion. Tälle lähes tasaiselle, mutta pienipiirteissään rikkonaiselle kallioperustalle rakentuu Järvi-Suomi. Päällimmäiseksi kerrostuivat kallion päälle viime mannerjäätikön muokkaamat kerrostumat. Maankohoaminen viimeisteli nykyisen Järvi-Suomen kapeat reittivedet, saariset järvien selät sekä sen upeat harjuja kalliosaaret. Jääkausien myötä Suomen maisema sai kauniit siniset silmänsä. Järvi-Suomessa kohtaavat geologisen ajan äärimmäinen vanhuus ja kallio- ja harjusaarten katveissa kasvillisuuden peittäminä vehrein nuoruus.

Kirjan Järvi-Suomea käsitteleviin kirjoituksiin on koottu sitä tietoa ja näkemystä mitä minulle on kertynyt harrastuksessani. Kirjassa kuvataan kolmen nykyisen päävesistöalueen Kokemäenjoen, Kymijoen ja Vuoksen vesistöhistorioita. Näiden lisäksi kirjan tärkeää sisältöä on kuvaus Järvi-Suomen synnystä.

Olen aikaisemmin julkaissut tietokirjoja Saimaan maailmasta ja Vuoksen varrelta. Saimaan jääjärvet- sininen hetki 10 000 vuotta sitten 2009, Suursaimaa – hiekkarantojen elämää 2012, Tuhat vuotta Saimaan maailmassa 2015 ja Vuoksi – Nevan sivujoki 2018.

Olen liikkunut järvillä koko ikäni. Viimeisimmän neljäkymmentä vuotta olen harrastanut Järvi-Suomen järvien historioita. Minua kiinnostaa vesistöjen lisäksi geologinen kierto ja siinä erityisesti maankamaran vaikutus niin luonnon kuin ihmiselämän monimuotoisuuteen. Järvi-Suomi on maamme maankamaran erityispiirre, jonkalaista muualta maapallolta ei juuri löydy.