Suurten ikäluokkien eläkkeelle jääminen, eliniän piteneminen ja eläkemenojen merkittävä kasvu pakottavat päätöksentekijät miettimään uusia ratkaisuja eläkkeiden
rahoitukseen teollistuneissa maissa. Tässä julkaisussa tarkastellaan pääeläkejärjestelmien muutoksia viidessä Euroopan maassa vuosina 1990–2000.

Muutokset on luokiteltu merkittäviin rakenteellisiin ja rahastointia lisääviin muutoksiin sekä pienempiin osauudistuksiin. Suuret rakenteelliset uudistukset ovat hitaita ja niiden toteutuminen voi kestää useamman sukupolven ajan. Ne vaikuttavat koko eläketurvaan pitkällä aikavälillä. Osauudistusten vaikutus on nopea: ne voivat tulla voimaan jo säätämisvuonna.

Niillä pyritään usein muuttamaan eläkemenojen määrää nopeasti. Tämä julkaisu tuottaa aineistoa pääeläkejärjestelmien muutosten analysointia varten. Jatkotutkimuksessa lähtökohtana tulee olemaan mm. kysymys siitä, voidaanko rahastoivilla eläkejärjestelmillä
ratkaista Euroopan maiden eläkeongelmia.