Museoviraston korjauskortiston uusin nelivärikuvitettu kortti päivittää tiedot märkätilan rakenteista ja materiaaleista tälle vuosituhannelle. Kortti neuvoo märkätilojen sijoittajaa ja uusijaa niin kerros- kuin pientalossakin. Märkätilat, kylpyhuone, pesuhuone ja sauna, vaativat huoltoa ja kokonaan uusimisen useammin kuin talon muut osat. Kaikissa vanhoissa taloissa ei alun perin edes ole ollut kylpyhuonetta. Jos sellainen halutaan, se kannattaa sijoittaa rakennukseen taiten. Viime vuosikymmenten aikana vedeneristykseen on kehitetty monenlaisia vaihtelevasti onnistuneita rakenteellisia ratkaisuja. Niille on ollut yhteistä rakennuksen käyttöön verrattuna lyhyt kesto. Vielä 1980-luvulla saatettiin pesutilan seinä tehdä kokonaan ilman vedeneristystä. Vasta viime aikoina rakennettuihin asuntoihin on toteutettu vedeneristetty märkätila, jossa on sallittua roiskia vettä lattialle ja seinille. Nykyisin käytössä olevat määräykset vedeneristyksistä tulivat voimaan vuonna 1999. Vanhempiin rakennuksiin on usein jälkikäteen toteutettu märkätila. Sen toimivuuden tarkkailu ja hoito ovat tärkeitä vahinkojen ehkäisemiseksi. Korjaaminen tai uusiminen vaatii asiantuntemusta ja erityistä ammattiosaamista. Tämä korjauskortti on tarkoitettu myös rakennuksen tai huoneiston omistajalle tai haltijalle avuksi, kun ratkaisuja on aika pohtia. Koko rakennuksen turvallisuuden ja kestävyyden kannalta on tärkeää, että märkätila on toteutettu huolellisesti. Märkätilan korjauskortti opastaa sekä märkätilan uusimiseen entisellä paikalla että sen rakentamiseen uuteen paikkaan. Ratkaisuista kerrotaan myös piirroksin ja valokuvin. Toteutusohjeissa tähdennetään tapoja, joita noudattamalla vanha rakennus säilyy parhaiten. Tärkeää on myös ymmärtää tilojen soveliaat käyttötavat ja oikea hoito. Kortti korvaa Museoviraston aiemmin julkaiseman Korjauskortin KK 11: Kosteiden tilojen rakentaminen, jota ei siinä esiintyneiden vanhentuneiden tietojen vuoksi tule käyttää.