Julkaisu käsittelee Ulvilan murhatapauksen uutisointia kolmessa suomalaisessa sanomalehdessä. Tarkastelun kohteena on etenkin se, millaisilla ilmaisukeinoilla lehdet tuottivat vaikutelmia murhaepäilty Anneli Auerista syyllisenä tai syyttömänä oikeusprosessin eri vaiheissa. Lisäksi teoksessa luodaan katsaus toimittajien Ulvilan surmaa käsittelevään Twitter-viestintään ja verkkoyhteisöjen tuottamaan rikosjulkisuuteen.

Julkaisu on mediatutkijoiden puheenvuoro rikos- ja oikeusjournalismin eettisistä periaatteista ja työkäytännöistä käytävään keskusteluun.