Suomen kirjakielen kehittäminen 1800-luvulla oli polveileva, epäyhtenäinen ja toisinaan riitaisakin prosessi. Nykyinen kirjakieli ei ollut missään vaiheessa itsestäänselvyys. Tässä teoksessa käännöstieteilijät, historioitsijat ja suomen kielen tutkijat tarkastelevat muun muassa 1800-luvun kilpailevia normeja ja ideologioita, kaunokirjallisuutta, tiedettä, käännöksiä ja kirjakauppoja. Lukija kohtaa kirjavan joukon toimijoita, joiden aseman kirjakielen historian juhlittuina sankareina tai hiljaisina häviäjinä myöhempi tutkimus on pitkälti määrittänyt. Kirjan artikkelit muodostavat monipuolisen kuvan Suomesta, suomalaisuudesta ja suomen kielestä 1800-luvulla.