Hämäläisyyden rajat ovat veteen piirrettyjä viivoja. Vanhoissa asiakirjoissa Hämeen nähtiin ulottuvan "suolamerestä suolamereen". Heimoliiton perustamisvaiheessa 1925 liiton toimialueeksi määriteltiin silloinen Hämeen lääni. Liiton piiriin kuuluu nykypäivänä viitisenkymmentä kuntaa: etelä-pohjoissuunnassa alue ulottuu Nurmijärveltä Virroille, lännestä itään kuljettaessa Sastamalasta Joutsaan.Kirjallisen Häme-paketin koostamisessa on lähdetty laajan ja syvän Hämeen ideasta.Häme on niin historiallisesti kuin modernin maailman kuvastajanakin rikas ja runsas maasto. Antologiassa kaivaudutaan hämäläisyyteen sen juurien kautta, mutta yhtä lailla kartoittaen sen haarautuvaa oksistoa, eri puolille levittäytyvää kirjallista kasvustoa. Maakuntaa ja sen edustajia on teokseen etsitty harvapiikkisellä haravalla, minkä ansiosta haasioon on tarttunut monenlaista heinää.Hämäläisten kirjailijoiden tuotannosta otettiin teokseen ainoastaan sellaista kirjallisuutta, joka kuvauskohteiltaan keskittyy Hämeen maantieteelliseen alueeseen. Tekstien joukkoon on poimittu jonkin verran myös Hämeen ulkopuolella eläneiden näkökulmia sikäli kuin ne tuovat lisäarvoa ja -vivahteita maakunnan ja sen ihmisten kuvaamiseen. Sivuun on jätetty hämäläinen kertomusperinne, joka ansaitsisi oman antologiansa.Häme-antologia jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osastossa "Tarua ja totta" käydään läpi Hämeen menneisyyttä esihistorian hämäristä 1950-luvulle, johon tähän päivän perspektiivistä alkaa olla riittävästi etäisyyttä. Toinen osasto esittelee kaunokirjallisten tekstien välityksellä hämäläisiä ihmisiä, niin tavallisia kuin ruodusta erottautuvia persoonallisuuksiakin. Kolmannessa osassa hämäläisyyttä katsellaan maisemien ja luonnon näkökulmasta sekä kulttuurisena ilmiönä.Runon ja epiikan jatkumossa hämäläislähtöinen kirjallisuus Aleksis Kivestä Eino Leinoon tai F.E. Sillanpäästä Väinö Linnaan on elänyt osana kansallista alitajuntaa ja kollektiivista tietoisuutta. Draaman muodossa varsinkin Hella Wuolijoki on luonut hämäläisestä kartanoympäristöstä kirjallisen miljöön suomalaiselle mentaliteetille. Nykykirjallisuuden vahvat hämäläisnimet Hannu Salamasta Olli Jaloseen ovat tuoneet perinteeseen modernin maailmankuvansa. Hämäläinen kylä ja teollisuustaajama ovat olleet eräänlaisia polttopisteitä, joista käsin voimme keskitetysti hahmottaa kansakunnan synnyn ja henkisen kehityksen koko kuvan.