Potilaiden kokemukset henkilökohtaisesta tilastaan ja sen säilymisestä sisätautien vuodeosastoilla
Tämän väitöskirjan tarkoituksena oli kuvata suomalaisten potilaiden kokemuksia yksityisyyden säätelystä sairaalassa henkilökohtaisen tilan avulla. Tutkimuksessa mielenkiinnon kohteena olivat potilaan henkilökohtainen tila ja sen säilyminen hoidon aikana potilaan ja hoitotyöntekijän välisissä vuorovaikutustilanteissa. Henkilökohtaisen tilan säilyminen loukkaamattomana nähdään edistävän potilaan hyvää ja potilaan itsemääräämisoikeus mahdollistaa henkilökohtaisen tilan säilymisen halutulla tasolla. Väitöskirjaa varten haastateltiin 250 potilasta ja havainnointiin 25 potilaan ja hoitotyöntekijän välistä vuorovaikutustilannetta. Aineistot analysoitiin laadullisin ja määrällisin menetelmin.
Tutkimuksen tulosten mukaan potilaiden itsemääräämisoikeus toteutui parhaiten nuorten ja enemmän koulutettujen potilaiden kohdalla. Potilaat kokivat tärkeänä erityisesti hoitotyöntekijän kosketuksen ja hajun aiheuttaman henkilökohtaisen tilan loukkaamattomuuden. Henkilökohtaisen tilan kokemiseen tärkeänä olivat yhteydessä potilaan sukupuoli, ikä, potilashuoneen koko, selviytymiskyky sairaalassa, hoitokertojen määrä ja mieliala sairaalassa. Potilaat käyttivät henkilökohtaisen tilansa suojaamiseksi sanallisia viestejä ja sanattomia viestejä. Henkilökohtainen tila oli tullut loukatuksi hoidon aikana erityisesti kosketuksella sekä kuulo- ja hajuaistin välityksellä. Henkilökohtaisen tilan loukkaaminen aiheutti etenkin pahaa mieltä ja itsen kokemista esineeksi.
Tutkimus tekee tunnetuksi suomalaisessa hoitotieteessä ja hoitotyössä vähän tutkittua ja heikosti tunnettua käsitettä. Tutkimuksen tulosten avulla voidaan kehittää potilaan ja hoitotyöntekijän välistä vuorovaikutusta potilaan yksityisyyttä kunnioittavaksi ja potilaan hyvää edistäväksi