Maa- ja elintarviketalous 39. Maataloustapaturmien aiheuttajista tulisi tietää enemmän, jotta tapaturmariskejä voitaisiin tehokkaasti vähentää. Kirjallisuustutkimuksen mukaan traktorit ovat yksi maatalouden tapaturmariskien päälähteistä, mistä syystä tapaturmien syytekijöiden selvittämiseksi tehdyt tapaustutkimukset kohdistettiin traktoritapaturmiin. Väitöstyön tutkimuskohteena oli työturvallisuus, sen ongelma-alueet ja tapaturmien torjuntakeinot. Tutkimuksessa selvitettiin erityisesti tapaturmien aiheutumisen organisaatioteorian soveltuvuutta perhevil-jelmämaatalouden tapaturmien ennustamiseen ja torjumiseen. Lisäksi kehitettiin tutkimusmenetelmä, jossa yhdistettiin tilastollinen tutkimus ja tapaustutkimus teoreettisen tarkastelun ohjaamana. Tutkimustulosten mukaan maataloustyö ei ole Suomessa työntekijöille turvallisempaa kuin muiden kehittyneiden maiden maataloustuotanto. Kun verataan työturvallisuutta työelämään yleensä Suomessa, tapaturmia näyttää sattuvan maataloudessa suhteellisesti ottaen enemmän. Maataloustapaturmat ovat keskimäärin vakavampia kuin tapaturmat muilla toimialoilla, sillä ne johtavat yli kaksinkertaiseen työkyvyttömyyden kestoon verrattuna teollisuuden keskiarvoon. Maatalouden korvaukseen johtaneiden tapaturmien määrä on laskenut lievästi, mutta tilastollisesti merkitsevästi vuodesta 1991 vuoteen 2001. Tulosten perusteella pääosa, noin kaksi kolmasosaa traktoritapaturmista, sattuu ohjaamoon ja ohjaamosta kuljettaessa tai työkoneiden irrotukseen ja kiinnitykseen liittyen. Näiden työvaiheiden tapaturmariski on suuri, koska tehtäviin käytetty aika on suhteellisesti ottaen vähäinen. Siten nämä työvaiheet ovat tärkeitä kohteita työturvallisuustyölle. Tutkimuksen tuloksena löydettiin tekijöitä, jotka ennustavat maatilalla suurempaa tapaturmariskiä. Niille viljelijöille, joilla on paljon koneita ja joilla esiintyy tuki- ja liikuntaelinvaivoja, näyttää sattuvan enemmän tapaturmia kuin viljelijöille keskimäärin Poisson-regressiomallin perusteella (riskisuhde= 2,34, luottamusväli 1,27–4,31 ja riskisuhde=1,75, luottamusväli 1,14– 2,69). Vakioimattomien riskisuhteiden perusteella töiden viivästymiset ja voimakas väsymys olivat molemmat tilastollisesti merkitsevästi yleisempiä viljelijöillä, joille sattui enemmän tapaturmia. Nämä riskitekijät viittaavat turvallisuusjohtamisen puutteisiin maataloudessa. Tässä tutkimuksessa sovellettiin ensimmäistä kertaa tapaturmien aiheutumisen organisaatioteoriaa maatalousyrittäjien, tai yleensä mikroyritysten, tapa-turmatutkimukseen. Teorian soveltaminen toi lisäarvoa tutkimukseen perinteisiin lähtökohtiin verrattuna. Maatalouden työturvallisuuden parantamiseksi olisi kehitettävä ja otettava käyttöön maatilan turvallisuusjohtamiseen tai johtamiseen yleensä soveltuvia menetelmiä. Tällaisten menetelmien sekä koneiden korkeatasoinen käytettävyys ja matala kynnys käyttöönotolle pitäisi olla niiden suunnittelu- ja kehitystyön tärkeimpiä tavoitteita.
