Opettajankoulutuslaitos on koko 1990-luvun lisännyt yhteyksiä niiden kanssa, jotka tekevät kasvatustyötä muualla kuin yliopistossa. Rehtorit ja opettajatkin ovat halunneet tiivistää yhteyksiä opettajankouluttajiin, koska kouluja on ravisteltu ja ravistellaan yhä uusin muutosvaatimuksin. Näistä osin jo päättyneistä tutkimus- ja kehittämishankkeista löytyy havainnollisia esimerkkejä tämän kirjan artikkelien osastosta. Toiseen osaan on koottu abstrakteja. Niistä saa kuvan siitä, kuinka monipuolista tutkimustoiminta on Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa. Isoja projekteja toteutetaan sekä lastentarhan-, luokan- että aineenopettajankoulutuksessa. Omana merkittävänä alueenaan ovat ammattikasvatuksen haasteet.