Varmaankin haluttaisi lukijaa tietää, milloin, missä ja miten kansakirjasto-aate on herännyt? … Aate ei siis ole vanhan mantereen asukkaissa syntynyt; se on ensiksi saanut etuoikeuden uudessa maailmassa, tuossa ihmeiden maailmassa. Näin totesi suomen kirjastoliikkeen uranuurtaja Kaarle Werkko jo 1879.
Kirjasto on tämän päivän Suomessa käytetyin kulttuuripalvelu. Nykymuodossaan se on pääosin peräisin 1970-luvulta, mutta sen arvopohja luotiin jo 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, jolloin suomalaiset kansanvalistajat löysivät amerikkalaisesta kirjastoaatteesta sopivan välineen valistustyön päämäärien edistämiseksi. Korkeata sivistystasoa pidettiin pienen kansan elämisen ehtona, ja amerikkalaismallista kirjastoa, joka oli tarkoitettu kaikkien kansalaisten tiedon, taidon ja virkistyksen jakajaksi, alettiin 1890-luvulta alkaen ajaa kansakoululaitoksen rinnalle ja täydentäjäksi.