Menetelmä

Tutkimus on luonteeltaan käsitteellinen työ. Se pohjautuu pääosin kirjalliseen aineistoon, mutta havainnollistaa kirjallisuuden esiin nostamia tilanteita myös muutamilla kunnallishallinnon esimerkeillä.

Keskeiset tulokset ja uutuusarvo

Kuntapalvelujen näennäismarkkinoilla esiintyy sekä lainsäätäjän että kuntien tuottamia tarkoituksellisia ja tahattomia institutionaalisia kilpailuetuja ja -haittoja, joiden nettovaikutus on kuitenkin epäselvä. Kunnallisten virastojen ja liikelaitosten yhtiöittäminen lisää kilpailuneutraliteettia, mutta sen avulla ei saada aikaiseksi tasapainoista organisaationeutraliteettia, koska kunnat harjoittavat kunnallisissa yhtiöissä kunnallispoliittista kontrollia ja kunnallisesti omistettuja yhtiöitä säännellään ankarammin kuin yksityisiä yhtiöitä. Näennäismarkkinoilla kuntayhtiöllä on enemmän institutionaalisia kilpailuhaittoja kuin yksityisellä yhtiöllä, mikä voi vähentää kuntien halukkuutta edistää kilpailuneutraliteetin toteuttamista yhtiöittämisen avulla.
Kunnallisen hankintatoimen sääntely on edistänyt kilpailuneutraliteetin toteutumisen edellytyksiä ja vähentänyt syrjimisen mahdollisuuksia palveluhankinnoissa ja kilpailutuksissa. Näin voidaan sanoa siitäkin huolimatta, että sääntely sisältää eräitä porsaanreikiä, joiden puitteissa esimerkiksi kuntapalvelujen ulkoistaminen kunnan rajojen ulkopuolelle on joissain tapauksissa mahdollista ilman kilpailuttamista. Samalla sääntely on synnyttänyt kuitenkin uutta kilpailun epäneutraliteettia edellyttäessään kunnallisilta palvelutuottajilta yksityistä sektoria monimutkaisempia hankintatoimen menettelyjä.
Tämän tutkimuksen tulokset uusia erityisesti sen suhteen, miten palvelujen vaihtoehtoiset järjestämistavat tuottavat institutionaalisia kilpailuetuja ja -haittoja, jotka vaikuttavat erilaisten palvelutuottajien kilpailuosallistumisen ja -menestymisen edellytyksiin.

Käytännöllinen merkitys

Tutkimus tuotti kilpailuneutraliteetin toteutumisesta sellaista tietoa, joka auttaa lainsäätäjää, kuntien luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita sekä palveluyrittäjiä ja niiden järjestöjä paremmin ymmärtämään kunnallishallinnon ja -talouden institutionaalisten piirteiden vaikutusta kunnallisten palvelujen markkinakehitykseen ja nostaa esiin yksityisen, kolmannen ja kunnallisen sektorin rajapintojen kipukohtia. Kuntien organisointiuudistuksia ja kilpailuttamista voidaan säännellä ja toteuttaa tutkimusten tulosten perustella oikeudenmukaisemmin.

Tutkimuksen jatkaminen

Tutkimusta voitaisiin jatkaa empiirisellä tutkimuksella selvittämällä, millaisina kilpailuneutraliteettiongelmat näyttäytyvät eri maissa ja eri toimialoilla, miten palvelutuotannon eri sidosryhmät suhtautuvat kilpailuneutraliteetin ongelmiin ja miten kilpailuneutraliteettierot vaikuttavat taloudellisiin päätöksiin. Oikeustaloustieteellisen tutkimuksen keinoin pitäisi tutkia sitä, miten sääntelyä kannattaisi kehittää keskinäisessä kilpailutilanteessa olevien palvelutuottajien yhdenvertaisuuden lisäämiseksi. Tulevaisuuteen suuntautuvalla tutkimuksella pitäisi selvittää, miten kuntapalvelumarkkinoiden mahdolliseen Euroopan Unionin laajuiseen avautumiseen ja kilpailuoikeudelliseen sääntelyyn tulisi varautua.