Alueiden Lappi -kirjassa tarkastellaan ja arvioidaan Lapin eri alueiden erityispiirteitä talouden, historian, politiikan ja kulttuurin näkökulmista.
Lapin hallinnollisten alueiden rajat ovat muokkautuneet vuosisatojen saatossa moneen otteeseen. Tästä huolimatta yllättävän monet vanhat kulttuurialueet ovat säilyttäneet omintakeisen alueellisen identiteettinsä. Kullakin Lapin "perällä" on ollut ja on yhä oma identiteettinsä. Alueiden Lappi -kirjan artikkeleissa valotetaan mm. sitä, millaisilla erilaisilla tavoilla Lapin eri alueet (Itä-Lappi, Keski-Lappi tai Tornionlaakso) on mielletty, miten niitä on rakennettu ja ylläpidetty ja miten Lapin lääni ylipäätään on tietoisesti koostettu yhdeksi kokonaisuudeksi. Muita kiinnostavia kysymyksiä ovat mm. mikä on Peräpohjolan ja Lapin ero? Miksi Rovaniemi ja Kemi eivät mahdu samaan kuvaan? Mitä oikeastaan tarkoittaa pohjoinen ulottuvuus? Mikä on samanistinen tai erämaiden Lappi? Missä menee pitkän piimän raja ja miten museoliike kotiutui Lappiin? Vuosisatojen saatossa Lappi on määritelty lukemattomin eri tavoin riippuen kulloisenkin arvioitsijan poliittisista tai muista intresseistä.. Alueiden Lappi -kirjassa tarkastellaan myös sitä, miten Lapin hallinnolliset, kulttuuriset, poliittiset ja sosio-ekonorniset rajat ovat sulkeutuneet, liukuneet ja sykkineet kunkin ajan ideologioiden mukaan. Artikkelikokoelman perusajatus on syntynyt Euroopan unionin piirissä käytävästä alue-keskustelusta. Nykyään puhutaan "Alueiden Euroopasta"; aluekokonaisuudesta, jossa eri alueilla tulisi olla aikaisempaa suurempi vaikutusvalta siihen, miten kutakin aluetta kehitetään. Käsite pitää sisällään mm. kaupunkien ja maaseudun sekä periferioiden ja keskusvallan uudelleen määrittelyt. Kokoelman kirjoittajat ovat historian, kansatieteen, taidehistorian, maantieteen, uskontotieteen ja työelämän tutkijoita ja alansa ammattilaisia, jotka ovat valtaosaltaan kotoisin Lapista tai he tuntevat muuten Lapin oloja. Lukijakin tuntee pääsevänsä näin sisäpiiriläiseksi.