Monissa pohjoismaisissa kaupungeissa on 1970-luvulta lähtien asunut saamelaisia, jotka eivät enää piilota etnisyyttään ja jotka horjuttavat stereotyyppisiä käsityksiä saamelaisista. 1990-luvulla jo reilu kolmannes saamelaisista eli saamelaisalueen ulkopuolella. Muutto on merkinnyt monille perusteellista elämäntavan muutosta, elinkeinon ja kielen vaihtoa. Miten kaupungeissa asuvat saamelaiset tukevat toisiaan oman kielensä käytössä? Milloin he voivat puhua äidinkieltään? Onko tilanteita, joissa he peittävät saamelaisuutensa, vai korostavatko he sitä? Mitä ovat kielelliset ihmisoikeudet? Tromssan yliopiston suomen kielen professorin Anna-Riitta Lindgrenin kielisosiologinen tutkimus Helsingin saamelaisten kielenkäytöstä käsittelee kielenvalintoja ja monikielisyyden elämäkertoja. Taustalla on kysymys siitä, millaisia identiteettistrategioita saamelaiset muodostavat valtaväestön keskuudessa ja miten emansipatorista keskustelua saamelaisten ja suomalaisten välillä voidaan kehittää