Mitt syfte var således inte från början att skriva om stadens historia. Därför är inte historiken fullständig, så att den täcker alla historiska skeenden. Den är skriven ur svensk synpunkt, med tyngdpunkt på sjöfart, handel och industri, områden där svenskspråkiga dominerar. Kapiteln om industri- om hamnverksamheten kan synas väl detaljerade, men å andra sidan beskriver det förhållanden som var vardagar för en stor del av den arbetsföra befolkningen i staden. Fördjupningen ger en bild av den dynamiska industriella utvecklingen som sker i samhållet under 1900-talet, till skillnad mot de mer satiska förhållanden som rådde under tidigare århundraden. Kirjan ensimmäinen osa keskittyy kauppaan ja teollisuuteen. Toinen osa käsittelee Porin ruotsinkielistä väestöä, kaupungin alueita sekä suuria maatiloja. Kirjassa kuvataan kattavasti porilaisen teollisuuden ja liike-elämän historiaa, mm. merenkulkua, telakkateollisuutta ja satamia, saha- ja paperiteollisuutta, tulitikku- ja puuvillatehtaan historiaa, panimoita ja pankkilaitoksia. Oman lukunsa saavat mm. W. Rosenlew, Rauma-Repola ja Outokumpu. Teoksessä käsitellään myös henkilöhistoriaa, esim. F. A. Juseliusta ja Rosenlew-sukua. Rakennuksista käsitellään mm. Tuorsniemen ja Koiviston kartanoita, joiden historiasta ei ole aiemmin kirjoitettu. Toisessa osassa käsitellään Porin ruotsinkielisen väestön historiaa. 1900-luvun alussa ruotsinkielinen väestö johti niin teollisuutta, kauppaa kuin merenkulkua.