Tutkimuksessa tarkastellaan julkisen kuvanveistotaiteen asemaa, paikkaa ja tilaa 2000-luvun alun Suomessa. Tutkimuksessa kysytään ovatko julkisen tilan muuttuminen, julkisen taiteen kokeminen ja taiteesta käyty diskurssi vaikuttaneet julkisen taiteen esitystapaan. Tarkastelun alla ovat taidekritiikki, julkisen taiteen kohtaaminen, taiteen tulkinta sekä taidemaailma. Tutkimuksen pääasiallisina kohteina ovat Markus Copperin vuonna 2000 valmistunut Big Bang Echo, Kimmo Schroderuksen Hyöky (2004–2006) sekä Pekka Jylhän Ilmestys (2000) ja My Way (2012).



Tutkimuksessa analysoidaan julkiseen taiteeseen kohdistuvia merkityksenantoja relatiivisen estetiikan ja gadamerilaiseen hermeneutiikkaan pohjautuvan tulkintaperinteen avulla sekä pyritään suhteuttamaan ne nykytaiteen diskurssiin.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa ja sanallistettuja välineitä julkisen taiteen tarkasteluun.Tutkimus tuo esille niitä merkityksiä, joita ilmenee, mutta joista ei välttämättä puhuta. Tutkimus käsittelee julkista veistotaidetta yhteiskunnallisesti orientoituneella otteella.