Tiedonhaku on arkipäiväistynyt. Internetin ja Web-sovellusten myötä tiedonhaun ja -hankinnan taidot ovat yhä keskeisempiä nykyisen informaatiotulvan keskellä. Ihmiset hakevat tietoa monissa tilanteissa elektronisista tiedonhakujärjestelmistä ja tietokannoista. Tällaisia tiedonhakujärjestelmiä ovat esimerkiksi Webin hakupalvelut, sanoma- ja aikakauslehtien sähköiset arkistot, elektroniset kirjastot ja kirjastojen kokoelmatietokannat.
Tiedonhakujärjestelmien käyttö on levinnyt koulutettujen tiedonhaun ammattilaisten yksinoikeudesta monien ihmisryhmien tehtäväksi työssä, opiskelussa ja arkielämässä. Tiedonhaun osaaminen on muotoutumassa keskeiseksi osaksi monialaista lukutaitoa. Viime aikoina onkin keskusteltu paljon informaatiolukutaidosta eli taidoista analysoida omia tiedontarpeita, valita sopivia tiedonlähteitä, käyttää tehokkaasti tiedonhakujärjestelmiä sekä arvioida löydettyä informaatiota kriittisesti.
Tutkimus tarkastelee tiedonhaun ohjaamisen ja opettamisen keinoja sekä tiedonhaun osaamisen kehittymistä. Tiedonhakuun liittyy monia tekijöitä, jotka ovat oppijoiden ohjaamisen kannalta haasteellisia. Ensinnäkin tiedonhaulla on kiinteä yhteys laajempiin työ- ja opiskelutehtäviin. Toiseksi tiedonhaun kohde on epämääräinen pyritään löytämään sellaista tietoa, jota tiedonhakija ei vielä tunne. Kolmanneksi tiedonhaku kohdistuu usein teksteihin, joissa käytetään sellaisia käsitteitä ja ilmaisuja, joita tiedonhakija ei välttämättä kykene helposti ideoimaan tiedonhakuunsa aiemman tietämyksensä perusteella.
Tutkimuksessa toteutettiin kaksi erilaista tiedonhaun oppimisympäristöä uusi ja perinteinen. Uudessa ympäristössä huomioitiin erityisesti edellä kuvattuja tiedonhaun oppimisen erityispiirteitä. Tiedonhaun tehtävälähtöisyys huomioitiin harjoittelussa jäljittelemällä todellista tilannetta, jossa toimittaja hakee tietoa lehtensä juttuarkistosta uuden artikkelin kirjoittamista varten. Tiedonhakutilanteeseen ja siinä etenemiseen liittyvää epävarmuutta vähennettiin Tiedonhakupeli-sovelluksen avulla. Tiedonhakupelissä hakija saa tuloksellisuuspalautetta, eli hän saa palautetta oman tiedonhaun etenemisestä ennalta määrätyistä hakuaiheista. Ohjaajilla oli myös keskeinen rooli oppimisen tukemisessa. Perinteisessä oppimisympäristössä tiedonhaun opiskelussa käytettiin erillisiä hakutehtäviä ja useita erilaisia tiedonhakujärjestelmiä. Tutkimus toteutettiin informaatiotutkimuksen perusteiden tiedonhaun yliopisto-opetuksessa.
Keskeisiä tutkimuskysymyksiä olivat: Millaisia ennakkokäsityksiä oppijoilla oli tiedonhaun osaamisesta? Millaisia oppimiskokemuksia opiskelijoille muodostui erilaisissa tiedonhaun oppimisympäristöissä? Millaista oli oppijoiden toiminta näissä ympäristöissä? Millaisia oppimistuloksia saavutettiin erilaisissa oppimisympäristöissä? Näihin kysymyksiin vastattiin analysoimalla opiskelijoiden esseitä, vastauksia kyselyihin, tiedonhaun harjoittelussa syntyneitä loki-tiedostoja, oppimiskokemuksia kuvaavia kertomuksia sekä kurssipalautteita.
Tutkimus osoitti, että tiedonhaun periaatteiden ja tiedonhakujärjestelmien käytön opettaminen tuotti mielekkäitä oppimiskokemuksia ja opiskelutilanteita sekä parempia oppimistuloksia uudenlaisessa oppimisympäristössä. Tässä ympäristössä tiedonhaun harjoittelu ja tiedonhakutehtävät ankkuroitiin aidon tuntuisiin työtehtäviin sekä systemaattisesti tuettiin oppijaa niin ohjaajien, kuin Tiedonhakupelin antaman palautteen avulla.
Tutkimuksessa esiteltyjä tiedonhaun opetuksen ja tukemisen periaatteita ja menetelmiä sekä arvioinnin tuloksia voidaan hyödyntää lukuisissa tiedonhaun ohjaus- ja opetustilanteissa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää myös suunniteltaessa erilaisia tiedonhaun oppi- ja opastemateriaaleja. Tiedonhaun, ja laajemmin informaatiolukutaidon, ohjaaminen ja tukeminen on yhä keskeisempi osa informaatikkojen, kirjastonhoitajien, kouluttajien, ja opettajien työtä. Tutkimus tarjoaa ideoita tähän keskeiseen työtehtävään.
