Leningradin piiritys vuosina 1941–1944 oli yksi toisen maailmansodan dramaattisimpia käännekohtia. Kaupunkiin jäi mottiin miljoonia sotilaita ja siviilejä, heidän joukossaan naisia ja lapsia, jotka joutuivat kärsimään vuosia pommituksista, ruoan puutteesta ja ennätyspakkasista. Sota muuttui kuukausi kuukaudelta pahenevaksi painajaiseksi, josta ei tuntunut olevan mitään ulospääsyä. Vaikka lähes kaikesta oli pulaa, monet pitivät nälän ja pelon keskellä päiväkirjaa. Tässä kirjassa seurataan läheltä tavallisten ihmisten kokemuksia piiritetystä kaupungista. Kertojina on kolme eri-ikäistä ja erilaisesta taustasta tulevaa ihmistä: kahden pienen lapsen äiti, teini-ikäinen poika sekä varttunut tieteenharjoittaja ja museonjohtaja. Historiallinen dokumentti on hätkähdyttävää luettavaa.