Suomen Purjehtijaliitto (SPL) hyväksyi Erikoisluokka A-säännön Turussa pidetyillä purjehtijapäivillä joulukuussa 1935. A-veneestä tulisi erinomainen suomalainen konstruktio – nopea, merikelpoinen, tilava ja näin ollen mukava. Kasvuympäristö tälläiselle venetyypille oli suotuisa. 1930-luvun lopulla ja 1940-luvulla luokka kasvoi nopeasti sodasta huolimatta ja suomalainen purjehdusväki oli innoissaan. Vuosien 1936 ja 1952 välillä Suomessa rakennettiin kaikkiaan 29 A-venettä ja lisäksi Ruotsissa niitä tehtiin kaksi. ”Suuri lukumäärä Erikoisluokka A:n veneitä tekee pursiseuran satamasta hyvin koristeellisen”, kuvaili NJK:n vuosikirja A-veneen esteettisiä ominaisuuksia vuonna 1943.

Vuonna 2015 – tasan 80 vuotta luokan syntymän jälkeen – alkuperäisistä A-veneistä vielä lähes puolet purjehtii. Heinäkuussa 2008 Hufvudstadsbladet kirjoitti A-veneiden kilpailusta Hangon Regatassa: ””Hyvin hoidetut ja sulavaliikkeiset Erikoisluokka A:n veneet purjehtivat erinomaisesti ja hienoin manööverein. Kamppailu veneenmittaisista eduista oli hämmästyttävän tasaista näiden yli 60 vuotta vanhojen konstruktioluokan veneiden välillä.”

Suomalaista kulttuurihistoriaa Erikoisluokka A loi sillä, että sen design on puhtaasti suomalainen. A-veneen mittasääntö on – toisin kuin muiden konstruktioluokkien säännöt – puhtaasti kotimaista alkuperää. Ja suosionsa huippuvuosina luokassa purjehtivat maan parhaat ruorimiehet ja miehistöt. Näistä syistä luokan historiikki on ainutlaatuinen Suomen kulttuuri- ja purjehdushistoriassa. Teoksessa etsitään vastauksia kysymyksiin: ”Mitä A-veneluokan perustamisella tavoiteltiin? Miten A-venesäännössä heijastuvat muiden konstruktioluokkien sääntöjen kehitystrendit? Mihin Erikoisluokka A asettuu Suomen purjehdushistoriassa? Millainen on yksittäisten A-veneiden tarina? Mikä vene oli nopein kilparadoilla? Ketkä purjehtivat A-veneillä? Ketkä suunnittelivat A-veneitä ja kuka piti yllä A-venetraditiota? Millaiset ovat A-veneiden ja muiden konstruktioluokkien tulevaisuuden näkymät?”