Tutkimuksen perimmäisenä pontimena on huoli käytännöllisen pedagogiikan kohtalosta opettajien koulutuksen tieteellistämisen luomassa keskusteluilmapiirissä.
Tämä tutkimus ei tuo uutta tietoa kasvatuksesta. Sen sijaan katse käännetään kuvitellusta objektista: kasvatus kasvatustieteen kieleen Wittgensteinin varhais- ja erityisesti myöhäisfilosofian kriittisessä hengessä. Kysymys ei ole Wittgenstein -tutkimuksesta vaan Wittgensteinin filosofiasta tehtyjen päinvastaisten tulkintojen soveltamisesta kasvatustieteen kielen tarkasteluun. Suomalaisen kasvatustieteen historiasta on löydettävissä (vaivoin) kaksi lingvististä käännettä, joissa mielenkiinto on kohdistettu tieteen kieleen. Ensimmäinen lingvistinen käänne liittyy loogiseen empirismiin ja toinen nykyisten kielen teorioiden soveltamiseen lähinnä ymmärtävässä sosiologiassa. Molemmat käänteet nojautuvat viime kädessä Tractatukseen, eikä mitään selvää paradigman murrosta "positivistisesta" asenteesta konstruktivistiseen ole tästä näkökulmasta katsoen havaittavissa. Jälkimmäisessä käänteessä voidaan puhua Tractatuksen uudelleen tulemisesta ja käyttäytymistieteellinen ("positivistinen") kasvatustiedekin oli itse asiassa jo aikanaan interaktionistista ja konstruktivistista. Pitäytyminen suomalaisen kasvatustieteen käyttäytymistieteellisessä (oikeastaan interaktionistisessa) traditiossa auttaa välttämään kasvatustieteen mystifioimisen ja jyrkän erottelun kasvatustieteen ja muiden tieteiden välillä. Tutkimuksessa kuitenkin viitataan jonkin verran myös saksalaiseen idealismiin ja henkitieteisiin mutta ne jäävät kielifilosofian ja pragmatismin varjoon. Tutkimuksen perimmäisenä pontimena on huoli käytännöllisen pedagogiikan kohtalosta opettajien koulutuksen tieteellistämisen luomassa keskusteluilmapiirissä. Pyrin tarjoamaan Wittgensteinin myöhäisfilosofian "radikaalia" tulkintavaihtoehtoa seuraamalla kasvatustieteelle välineitä itsekritiikkiin, jota nähdäkseni tarvitaan tässä historiallisessa tilanteessa. Kasvatustieteen tulisi kyetä itsekriittisesti rajaamaan alaansa, jotta käytännölliselle pedagogiikalle ja didaktiikalle (kasvatus- ja opetusopeille) jäisi oma sijansa. Avainsanat: kasvatustiede, lingvistinen käänne, opetusoppi, pedagogiikka