Keski-Pohjanmaan murteista ei ole ollut tähän mennessä käytettävissä yhtään laajaa tutkimusta. Tässä teoksessa tarkastellaan Kala- ja Lestijokilaakson murteita, jotka käsittävät 15 pitäjää. Tutkimuksen varsinaisena teemana on klusiilien vaihtelusuhteiden, erityisesti radikaalin astevaihtelun äännehistoriallinen ja murremaantieteellinen selvittely. Perusaineistona ovat olleet nauhoitteet, yhteensä 560 tuntia; lisäksi materiaaliin sisältyy tekijän kenttämuistiinpanoja ja monenlaisia arkistolähteitä.
Kala- ja Lestijokilaakson murteet ovat tyypillisiä sekamurteita. Alueella ovat törmänneet toisiinsa läntiset ja itäiset murreainekset. Etenkin rannikkoseudulla on havaittavissa selvä lounaislähtöinen murrepohja, joka on peräisin seudulle n. 700 vuotta sitten muuttaneilta asuttajilta, joita on kutsuttu kainulaisiksi. Koko alueella näkyy kuitenkin myös savolainen vaikutus. Länsilähtöisten ja savolaisten piirteiden törmäyksestä on syntynyt mm. uudismuodosteita, joita ei ole tavattu kummassakaan kontaktimurteessa.
Oman osansa murteiston kehitykseen on antanut rannikolla puhuttu ruotsin kieli, jonka vaikutus näkyy mm. siinä, että alueella on hyvin runsaasti ruotsalaisia lainasanoja. Ruotsin vaikutusta on myös se, että lähes koko murrealueella ovat niin yksinäis- kuin geminaattaklusiilitkin jääneet useissa tapauksissa astevaihtelun ulkopuolelle.