Johdatus ympäristöongelmien yhteiskunnalliseen ymmärtämiseen.
“Ympäristö“ nykyisessä merkityksessään syntyi 1960- ja 1970-lukujen taitteessa. Siihen johtaneesta tapahtumasarjasta on tullut tavaksi käyttää nimitystä “ympäristöherätys“. Käsite ympäristö ei nykyisessä kielenkäytössä enää viittaa tietyn paikan ympärillä oleviin asioihin ja olioihin, vaan se kattaa kaikki yhteiskunnan olemassaoloa määrittävät tekijät. Muutoksen olennaisin piirre on ympäristön politisoituminen: ympäristökysymykset ovat nousseet pysyvästi poliittisen kamppailun kohteiksi, ja ympäristöpolitiikka on vakiintunut osaksi valtionhallintoa. Tässä kirjassa luodaan läpileikkaus ympäristön politisoitumisen ulottuvuuksiin. Näitä ovat ympäristöongelmien ja niitä koskevan tietoisuuden historiallinen muodostuminen, ympäristön asema politiikassa ja hallinnossa, ympäristöpoliittisen toimijuuden synty ja dynamiikka, ympäristön merkitys eettiselle pohdinnalle sekä ympäristön ja tieteen suhde. Lisäksi esitellään ympäristökysymyksestä esitettyjä yhteiskuntateoreettisia tulkintoja. Kirjaa luonnehtiva menetelmällinen periaate on ongelmakeskeisyys: ympäristöpolitiikan tärkein kysymys on ongelmien täsmällinen määrittely. Ongelmille voidaan tällä tavoin keksiä ratkaisukeinoja ja koota riittävä poliittinen voima ratkaisujen tueksi. Kirja on johdatus ympäristöongelmien yhteiskunnalliseen ymmärtämiseen. Se soveltuu erityisen hyvin sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen perusopetuksen oppikirjaksi. Kirjoittajat ovat Yrjö Haila, Ari Jokinen, Pekka Jokinen, Markus Laine, Pirita Lindholm, Kaisa Littunen, Ville Lähde, Harri Nurmio, Taru Peltola, Lasse Peltonen, Juhani Tirkkonen ja Maria Åkerman.