Lapsen menetys on yksi ihmisen elämän raskaimmista kokemuksista. Lapsen kuolema pysäyttää vanhemman elämän ja muuttaa sen erilaiseksi. Paineita kohdistuu yhtä aikaa vanhemman hengelliseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen elämään. Tällöin vanhemman maailmankatsomus ja elämänkäsitys voivat uusiutua. Monet vanhemmat jakavat elämänsä kahteen jaksoon – aikaan ennen ja jälkeen menetyksen.Väitöskirjan tekijällä, Harri Koskelalla, on omakohtainen kokemus lapsen menetyksestä. Hän lähestyy tutkimuksessaan vanhempien kokemusta kokonaisvaltaisesti. Lähdemateriaalina ovat vanhempien lähettämät kirjeet. Tutkimus on lajissaan ensimmäinen Suomessa.Koskela tarkastelee väitöstyössään lapsen menetyksen vaikutuksia vanhemman spiritualiteettiin ja vanhemman suhtautumista menetykseen. Tarkastelun kohteena ovat myös vanhempien käyttämät hengelliset ja psyykkiset selviytymiskeinot. Tutkimustulokset osoittavat, että lapsen menetyksellä on hyvin kokonaisvaltainen ja pitkäaikainen vaikutus vanhemman elämään. Vaikutusten kasautuminen aiheuttaa usein niin suuria haasteita vanhemman sisäiselle maailmalle, että hän kokee samanaikaisesti sekä identiteettinsä että suhteensa toisiin ihmisiin ja jumalasuhteensa muuttuvan.Tutkimus tarjoaa tietoa surun ja kuoleman kohtaamisesta auttamistyössä mukana oleville. Erityisesti seurakuntien ja hoitoalan työntekijät voivat käyttää tutkimustuloksia lapsensa menetystä surevan vanhemman hengellisten ja henkisten prosessien ymmärtämisessä.