Tieteen historiaa näyttävät luonnehtivan monet kahtiajaot. Tällaisia ovat tunnetut vastakkainasettelut Aristoteleen ja Platonin, realismin ja idealismin, teorian ja käytännön, empirismin ja rationalismin, havainnon ja teorian, luonnontieteiden ja humanististen tieteiden, ikuisten luonnonlakien ja historiallisen ainutkertaisuuden, selittävän ja ymmärtävän metodologian, analyyttisen ja fenomenologis-hermeneuttisen filosofian, ja kielen universalismikäsityksen ja kalkyylimallin välillä. Tieteen historiaa luonnehtii myös pyrkimys monismiin, yhtenäiseen ja kattavaan tarkastelutapaan. Ainakin jotkut muutokset voidaan nähdä tarkastelutavan laajentumisina dualismista luopumisen myötä, kuten luopuminen jaosta kuunyliseen ja kuunaliseen fysiikkaan, maan ymmärtäminen muiden planeettojen kaltaiseksi tai ihmisen tulkinta yhdeksi biologiseksi lajiksi muiden mukana.