Laitteiden tarkoitus ei ole vain pitää elintarvikkeita kylmässä, vaan kerätä dataa ostoksista, kulutustottumuksista ja perheen ruokarytmeistä. Tieto on kalliimpaa kuin tekniikka.

Data on aikamme arvokkain pääoma. Dataa haalimalla ja hallitsemalla saavutetaan ennennäkemättömästi valtaa - yritysmaailmassa, valtioiden kilpailussa ja sotilaallisesti. Pandemiassa ja sodassa esiin nousee disinformaatio. Facebook, YouTube, Twitter ja Tik Tok voivat aiheuttaa suurta tuhoa, jopa tappaa. Kun tekoälyn kehitys tuottaa yhä uskottavampaa valetodellisuutta, kuka ottaa vastuun tulevaisuudesta?

Datakapitalismissa kilpailevat amerikkalainen, kiinalainen ja eurooppalainen malli - kasino, kasarmi tai kansankoti. On puolustettava inhimillisyyttä ja yhdenvertaisuutta, jos vastassamme ovat ahneus ja sorto.

Ministerinä Timo Harakalla on ainutlaatuinen aitiopaikka datakapitalismiin, ja ennen näkemätöntä on, että hän jakaa oppimaansa vielä tehtävässä ollessaan. Hän on itse ollut pöydissä, joissa päätöksiä tehdään ja valtaa jaetaan - ja osaa kertoa näkemästään selkeästi, jopa hilpeästi.

Keskustelu datavallasta jää helposti arkisemman politiikan jalkoihin. Siihen ei ole varaa. Siksi tämä kirja.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (s. 1962) on tullut tunnetuksi suomalaisessa yhteiskunnassa aktiivisena keskustelijana, yhteiskunnallisena vaikuttajana ja kulttuuripersoonana. Ennen poliittista uraansa hän työskenteli yli 30 vuotta toimittajana, kirjailijana ja TV-tuottajana. Toimittajan urallaan Harakka on ollut mm. Helsingin Sanomien, Suomen Kuvalehden ja Talouselämän kolumnisti. Hän oli Ylioppilaslehden toimitussihteeri ja Vihreän Langan päätoimittaja ennen uraansa Yleisradiossa (1997–2014). Timo Harakka on kirjoittanut viisi kirjaa, joista kaksi viimeisintä on keskittynyt kansainväliseen talouteen. Finanssikriisistä kertova Luoton loppu ilmestyi 2009 ja eurokriisiä analysoinut Suuri kiristys 2014.