Vatjalaiset Inkerissä, lähellä Viron rajaa asuva itämerensuomalainen kansa, jonka kieli ja kulttuuri ovat erittäin uhanalaisia. Historian ensimmäinen vatjankielen oppikirja on nyt saatavilla.

Tarton yliopiston apul. professori Heinike Heinsoon kirjoittama vatjan kielen alkeisoppikirja Vad´d´a sõnakopittõja on maailman ensimmäinen vatjan kielen lukukirja, jota myös aikuisopiskelijat voivat käyttää vatjaa opiskellessaan. Kirjaa tehdessä Heinsoo on joutunut kohtaamaan Agricolan ja muiden kirjakielen kehittäjien vaikeudet. Vatjan kielestä on talletettu useita murteita, mutta yhtenäinen kirjakieli on puuttunut. Koska vatjan yhteiskieltä ei ole olemassa, käytetään kirjassa pääasiallisesti Luutsan ja Liivtsülän, harvemmin myös Joenperän murretta, joita nykyisin vielä muutama ihminen puhuu. Kirjoitustapa on samanlainen kuin suuressa "Vadja keele sõnaraamatussa" (Tallinna 2013). Vatjan kielen taipuville hakusanoille on annettu vartalomuodot, joiden avulla voi muodostaa muitakin kielessä käytettäviä sanamuotoja. Lukukirjan sanakirjaosa on viisikielinen. Sen avulla vatjaa voivat opiskella suomen, viron, venäjän ja englannin taitajat.

Kirjan tekijä on Tarton yliopiston apul. professori ja vatjan kielen tutkija Heinike Heinsoo. Sõnakopittõjan nelivärisin kuvituksen on tehnyt virolainen graafikko Loit Jõekalda ja toimittaja on ollut Inkerin kulttuuriseuran puheenjohtaja, valt. tri. Helena Miettinen. Inkerin kulttuuriseura on jo usean vuoden ajan tehnyt työtä vatjan kulttuurin tukemiseksi. Luutsassa Vatjanmaalla on järjestetty mm. kuudet vatjan kielen kesäkurssit. Kirjan kustantaja on Mooses Putron muistosäätiö.