Lars Leevi Lassila syntyi köyhään kotiin Kittilän Kelontekemässä vuoden pimeimpänä päivänä 21. 12. 1892. Suvussa oli runonlaulajia useammassa polvessa, ja Lassin Leevinä tunnetusta pojasta kasvoi teräväsanainen laulunikkari, jonka kerrotaan sepittäneen silmänräpäyksessä lauluja aiheesta kuin aiheesta. Laulutuotannon keskiössä olivat pilkkalaulut, joiden tiedettiin iskevän sinne pahimpaan ja parhaimpaan paikkaan. Se, joka Leevin kanssa riitaantui, sai osakseen pilkkakirveen armottomat iskut. Heidi Kenttälän ja Minsku Tammelan levy sisältää yksitoista Lars Leevi Lassilan laulua. Kokonaisuus tarjoaa teräväkatseisen kurkistuksen sadan vuoden takaiseen pieneen lappilaiseen kyläyhteisöön ja sen tapahtumiin sekä värikkäisiin hahmoihin. Rajatusta aihepiiristä huolimatta Lassin Leevin tuotanto onnistuu kuitenkin olemaan hämmästyttävän ajatonta. Kenttälän ja Tammelan pysäyttävät tulkinnat saavat kuulijan vuoroin hymyilemään, punastelemaan, ihastelemaan ja kauhistelemaan.