Venäjä on Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan polttopisteessä nytkin, kun Suomi on Euroopan unionin jäsen ja keskustelu myös mahdollisesta Nato-jäsenyydestä käy vilkkaana. Puolustushallinto vaikuttaa osaltaan siihen, miten Venäjä ja sen muutos käsitetään. Kirjassa tarkastellaan puolustusministeriön ja puolustusvoimien tulkintoja ja puhetapoja Venäjästä. Ne ovat osa hallinnon toimintapolitiikan määrittelyä ja vaikuttamista päätöksentekoon. Tutkimus nojaa puolustushallinnon avainhenkilöiden haastatteluihin, keskusteluihin asiantuntijoiden kanssa sekä laajaan julkiseen tekstiaineistoon. Lähtökohtina ovat hallinnon erityispiirteet, kansainvälinen ja Suomen politiikan muutos sekä Neuvostoliiton ja Venäjän käsittely puolustushallinnossa kylmän sodan aikana ja sen jälkeisinä vuosina. Sitä taustaa vasten tutkitaan Venäjän esittämistä valtiona, yhteiskuntana, uhkana ja kumppanina Suomen turvallisuusympäristössä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Lisäksi selvitetään hallinnon käsityksiä itselleen sopivasta tiedosta ja rooleja Venäjä-asiantuntijana.