Serlachiuksen taidekokoelman takana on kiehtova tarina, jossa kietoutuvat yhteen taide, historia, arkkitehtuuri, metsä ja suomalaisuus. Kirja kertoo Serlachiuksista taide-elämän tukijoina, paperiyhtiön johdossa ja mänttäläisen ihanneyhteiskunnan rakentajina.

Mäntän patruunat ja heidän perustamansa metsäteollisuusyhteisön asukkaat rakensivat pienestä kotikaupungistaan valtakunnallisen ja kansainvälisen keskuksen, jolla on vahva paperin ja taiteen luoma identiteetti. Mesenaatteina Serlachiukset tukivat taiteilijoita ja perustivat Mänttään ainutlaatuisen taidekokoelman. Kirja avaa mesenoinnin historiaa myös yleisemmin, Mediceistä Rockefellereihin.

Mäntän ensimmäinen patruuna G. A. Serlachius löysi 1800-luvun lopulla nuoren Akseli Gallen-Kallelan ja Emil Wikströmin tukien heitä rahallisesti ja tilausteoksilla. Gösta Serlachius jatkoi suomalaisten taiteilijoiden tukemista ja perusti 1933 taidesäätiön kasvavan taidekokoelmansa turvaksi. R. Erik Serlachius ja Gustaf Serlachius jatkoivat taidesäätiön kehittämistä.

Kirjan tarina laajentuu taiteen tukemisesta Mäntän kehittymiseen. Mäntästä muodostui Serlachius-yhtiön myötä vauras pieni teollisuusyhteisö, jota esiteltiin 1950–1960-luvuilla suomalaisena ihanneyhteisönä ja johon kävivät tutustumassa niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin arvovieraat.

Kirjoittajat Helena Hänninen, Petra Lehtoruusu, Tomi Kontio, Päivi Nieppola, Milla Sinivuori-Hakanen, Pauli Sivonen, Katri Tolonen, Päivi Viherkoski, Annika Ylä-Rotiala.