Jukka Lahtinen ammentaa erätarinansa laajasta kokemuksestaan metsästäjänä ja riistanhoitajana. Urallaan myös Ähtärin eläinpuistoa johtaneelta kirjailijalta on aiemmin julkaistu useita alaa käsitteleviä opaskirjoja sekä eräkirja Jahtia meillä ja muualla I (2017).

Lahtisen toinen erätarinakokoelma sisältää tapahtumia muun muassa Enontekiön riekkomailta ja Länsi-Suomen peura-, majava-, fasaani- ja kyyhkysmailta, sekä haavoittuneiden hirvien jäljitystä. Lisäksi kerrotaan kokemuksia Unkarin rikkailla riista-alueilla suoritetusta kyttäys- ja hiivintäjahdista. Kirjailija on tottunut ampumaan vain varmoja riistalaukauksia, mutta nyt hän lähes ummikkona yrittää saada selvää oppaittensa innokkaiden ampumakehotusten luonteesta, vaikka kohteena oleva riistalauma vilistää kolmessasadassa metrissä. Tämä ja monta muutakin arvoituksellista juttua selviää myöhemmin jahtiseurueen illanvieton aikana.

Nuoresta asti metsästykseen vetoa tuntenut Lahtinen pääsi riistanhoitajia kouluttavaan Suomen Metsästäjäkouluun 1950-luvun puolivälissä ja valmistui ammattiriistanhoitajaksi.

Leipätyönsä hän teki muutaman suuryhtiön leivissä, joissa tehtävänä oli riistakantojen kohotus niin elinympäristöä parantamalla kuin myös riistaa tarhaamalla. Metsästyksiä järjestämällä on sitten korjattu riistanhoidon satoa. Näissä tehtävissä monet maamme tunnetuista metsästäjistä tuli ohjattua passipaikkoihin, aina presidenttiä myöten. Aikanaan tapahtui vielä siirtyminen Ähtärin eläinpuiston johtajaksi. Kirjoituksista heijastuu riistanhoitajan tausta, sivupoikkeamana varsinaisesta tarinasta. Mihinkä sitä kettu karvoistaan pääsee.