Kalle Päätalon Iijoki-sarja on kuulunut suomalaiseen sielunmaisemaan jo vuosikymmeniä, mutta nyt se on yhtäkkiä noussut kirjallisten keskustelujen kärkiaiheeksi. Päätaloa kutsutaan Suomen Knausgårdiksi ja Suomen Proustiksi, Päätalon sotavuosista tehdään elokuvaa, lukupiiri ja kirjabloggari toisensa jälkeen antautuu Iijoki-sarjan vietäväksi. Eikä ihme. Kalle Päätalo on onnistunut tavoittamaan ihmisenä olemisesta jotakin syvää ja olennaista, joka tuntuu näinä aikoina merkillisen tutulta. Päätalon hurjat mittasuhteet saavuttanut Iijoki-sarja rämpii halki vuosikymmenten suomalaisen miehen rinnalla, elää mukana työssä, sodassa ja rakkaudessa reteällä elämänasenteella ja hersyvällä huumorilla. Päätalon rikas kieli ja tarkka psykologinen silmä tekevät Iijoesta mestariteoksen, joka täytyy ahmia joka lauseesta nautiskellen. Iijoki-sarja julkaistaan ensimmäistä kertaa vuosiin aivan alusta lähtien, uudessa tyylikkäässä asussa.


Jokijärven rannalla eräs tiedonhaluinen pikkupoika katselee elämää vanhan hatunreuhkansa alta. Hänen maailmaansa ei paljon mahdu: äiti ja isä, tukkilautat, outoja puhuvat kulkumiehet, kylän ankarat huivipäiset naiset. Mutta sitten tulee talvi, jona tapahtuu paljon. Maailma on äkkiä täynnä uutta tietoa, ihmeellisiä ja pelottaviakin lupauksia tulevasta. Iijoki-sarjan ensimmäinen osa kuvaa 20-luvun suomalaista elämänmenoa lapsen tarkkanäköisyydellä ja ainutlaatuisella kertomisen ilolla.