Saksalaisen kirjallisuuden hämmentävä muistinmenetys

Kulttikirjailijan pureva esseeteos ruotii Saksan sodanjälkeistä kirjallisuutta, joka unohti sodan ja saksalaisten kärsimät tuhot.

Toisen maailmansodan aikana liittoutuneet pommittivat yli 130:tä saksalaista kaupunkia, monet maan tasalle. 600 000 siviiliä kuoli, ja seitsemän ja puoli miljoonaa menetti kotinsa. Silti Saksan kirjallisuudessa, kansakunnan muistissa, tuhoista on tehokkaasti vaiettu, väittää W. G. Sebald. Kollektiivisesta muistinmenetyksestä tyrmistyneenä mutta myös lumoutuneena Sebald pohtii, miksi. Ilmasota ja kirjallisuus pureutuu Sebaldin tutulla äänellä syvälle tähän kummalliseen, aavemaiseen hiljaisuuteen.

W. G. Sebald syntyi 1944 Wertachissa Saksassa. Hän opiskeli Sveitsissä ja Englannissa ja muutti 1970 pysyvästi Englantiin, missä hän toimi eurooppalaisen kirjallisuuden professorina. Hän sai surmansa auto-onnettomuudessa 2001. Sebaldin teokset ovat saaneet useita palkintoja, ja hän on saavuttanut kulttikirjailijan aseman. Hänen teoksensa ovat vaikeasti luokiteltavia, mutta yleisesti katsotaan, että hän on julkaissut neljä proosateosta, yhden runoelman ja neljä esseekokoelmaa.