Pragmatismi painottaa inhimillisten käytäntöjen ja toiminnan asemaa merkityksen muodostumisessa ja tiedon hankinnassa. Teos valottaa kotimaisten asiantuntijoiden voimin alun perin Yhdysvalloissa 1800-luvun loppupuolella syntynyttä mutta sittemmin myös Euroopassa keskeiseksi filosofiseksi suuntaukseksi noussutta pragmatismin perinnettä. Sen suuria klassikkohahmoja olivat Charles S. Peirce, William James, John Dewey ja George Herbert Mead. Pragmatismin merkittävimpiin nykyedustajiin lukeutuvat muiden muassa Hilary Putnam ja Richard Rorty.
Teoksessa esitellään pragmatistista ajattelua eri tieteenaloilla: filosofiassa, sosiologiassa ja muissa yhteiskuntatieteissä, kasvatustieteissä, taiteentutkimuksessa, semiotiikassa ja viestinnässä. Teos tarjoaa läpileikkauksen tästä monipuolisesta lähestymistavasta sekä sen kyvystä asettaa tieteenalojen perinteiset kysymykset uudella tavalla ja löytää niihin rakentavia ratkaisuja.