Työkaverit hiukan oudoksuvat kaupungin puisto-osastolla työskentelevää Tuulaa ja hänen erakkoluonnettaan. Paljon yksin liikkuva Tuula näkee sellaistakin, mitä muut eivät huomaa.

Tuula pyrkii kaikessa hiljaisuudessa pitämään omat vastuualueensa luonnontilaisempina kuin kaupungin päättäjät haluaisivat. Juonessa on mukana hänen esimiehensä. Ennen eläkkeelle jäämistään vanha kaupunginpuutarhuri vie Tuulan paikkaan, jonka harva tuntee: villiintyneeseen joenpoukamaan, johon hukkuneet vainajat ajelehtivat.

Kun kolmekymppinen Tuula viimein kohtaa miehen, jonka uskaltaa päästää lähelleen, pääsevät patoutuneet vaistot valloilleen.