Kotkan jäljet taivaalla on Aunuksen pääskysten itsenäinen jatko-osa. Sodat on sodittu ja Karjala menetetty. Männistön ja Moision perheet evakuoidaan Kokkolaan, missä tilapäisten majapaikkojen, kuten Kaarlelan kirkon lattian, jälkeen löytyy pieni talo, johon koko suku sulloutuu asumaan. Suvun läheisyys tuo turvaa ja tukea oudoissa oloissa, mutta yksityistä elämää ja omaa tilaa on mahdotonta löytää. Naisten kauhuksi Aarne ja Mauno ovat olleet mukana toiminnassa, joka alkaa tulla ilmi ja ajaa miehet pakomatkalle Ruotsiin, vaikka he olivat yrittäneet tehdä jälkensä näkymättömiksi. Naiset ja nuori Hannu jäävät pitämään kotia ja perhettä pystyssä.

Millaista on elämä vieraalla paikkakunnalla, jossa osa paikallisista puhuu vierasta kieltä? Pitäisikö jouluksi ikkunoihin laittaa samanlaiset sydän, risti ja ankkuri kuin ruotsinkielisilläkin on? Vai tuleeko sankarihaudoilla vierailusta Männistön perheen uusi joulutapa?

Jokaisella on toiveensa, haaveensa ja suunnitelmansa. Mitkä toteutuvat, mitkä on unohdettava? Elämä voi myös yllättää.
Henkilöt on kuvattu lämpimällä, ymmärtävällä otteella – huumoria unohtamatta.
”...hän tunsi saaneensa hyppysillään pienen otteen elämän hulmuavasta viitasta...”
”Meidän perheeseen syntyy lapsi! Syntyy, eikä aina vain kaadu ja kuole ja katoa!”
”Lapsi toi meille ilon takaisin.”
”Et sinä Karjalaa unohda. Ei kotia voi unohtaa.”
Kirjoittajan kotipaikkakunta: Saarenkylä.