Syntyvyys on laskenut Suomessa jo seitsemän vuotta peräkkäin. Lapsettomia on yhä enemmän ja suurperheitä yhä vähemmän. Muutos herättää pohtimaan sitä, mitä on tapahtunut suomalaisessa lasten saantimaisemassa. Perhebarometri 2017 selvittää, mitä nuoret suomalaiset ajattelevat lasten saamisesta ja vanhemmuudesta.

Syntyvyyden lasku johtuu suurelta osin siitä, että vanhemmuutta lykätään yhä myöhemmäksi. Vanhemmuuden ajoittumisessa on suuria, jopa kymmenen vuoden eroja koulutusryhmien välillä. Opiskeluvuodet, huoli asemasta työmarkkinoilla ja pidentyneen nuoruuden kulttuuri vaikuttavat perheellistymisen ajankohtaan. Miltä tuntuu, kun yhteiskunnalliset odotukset kilpailevat yhä kiivaammin ihmisten hedelmällisten vuosien kanssa? Vaikuttavatko äitiys ja isyys muuhun elämään samalla tavoin, toteutuuko tasa-arvoinen vanhemmuus? Tutkimuksessa haastateltiin nuoria aikuisia heidän lastensaantitoiveistaan ja elämänsuunnitelmistaan. Lisäksi tarkasteltiin vanhemmuuden ajoitusta ja taloudellisia vaikutuksia edustavilla aineistoilla.