Arto Kojon alkuvuodesta 2014 ilmestynyt Haukikirja (HAUKI – Kalastajan käsikirja) saa nyt huiman jatkoosan. Olemassaolevaa sisältöä on päivitetty tai täysin uutena lisätty seitsemän lukua, reilu neljänneksen osuus alkuperäisestä. Tämän lisäksi kokonaisuutta on täydennetty 250-sivuisella toisella kirjalla, ainoastaan vieheisiin keskittyvällä ”2000-luvun vieheoppaalla”. Yhteen laitettuna nämä kaksi muodostavat 520-sivuisen niteen, jokaiselle hauenkalastajalle ja kalastuksen harrastajalle pakollisen suurteoksen.
Hauenkalastuksen syvällistä teoriaosaa ja yksityiskohtaista välinetietoutta on jatkettu käytännön kertomuksilla ja tarkkaavaisilla havainnoilla Euroopan suurimpien haukien Rügenistä, unohtamatta lähi-Venäjän hauenkalastuspiirteitä tai keskisen Suomen ykköslajia uistelua.
Vene-elektroniikan uusimmista tuulista on ajantasainen oma lukunsa, jossa uutuuksien hyödyt kalastajalle pengotaan auki esitetekstejä syvemmältä. Kulinaristille aukaistaan ruodottoman haukifileen teko kuva kuvalta ja myös lajin jatkuvuutta on ajateltu: Mitä kaikkea liittyy haukien istuttamiseen itse.
”2000-luvun vieheopas” penkoo nimensä mukaisesti läpi nykyaikaiset, merkittävimmät hauenkalastusuutuudet, joilla koekalastuksissa on saatu hurjasti kalaa. Kojon toimiessa lähes kymmenen vuoden ajan päätoimisena kalastuslehden viehetestaajana, kulki tutkivan journalistin siivilän läpi peräti 1400 viehemallia ja kaikki värit huomioiden yli 3000 viehettä. Lukijalle esitellään valittu 50 parasta vuosituhannen vieheklassikkoa, perehtyen niiden uittotapoihin, parhaisiin käyttöajankohtiin ja eri vuosimallien laatueroihin. Kaiken pohjalla on kuitenkin ydinasia: Kuinka paljon kalaa pystyy kukin viehe kalastamaan missäkin ajassa.
Vieheopas ei sisällä yksinomaan tiukkaa, maailmankin mittakaavassa ainutlaatuista tietoa, vaan myös yhteenvetoja viehekehityksen kulusta vuosituhannen vaihteen jälkeen, sekä pieniä ja suuria tarinoita, yllätyksiä ja hiukan sisäpiiritietoakin kaupan hyllyllä näkyvän viehevalikoiman takaa. Kokonaisuuden täydentävät erilaiset, räväkät viehekuvat, joita on kerätty tähän teokseen niin veden alta, kuin röntgenhuoneestakin.
Kalamiehen ymmärtämin termein: Jos ensimmäinen kirja venytti vaakaa normaalin sisävesihauen eli noin kilon, on tuplasti parempi uusi suurteos kahden kilon merihauen mitoissa.
