Teatteria ja kirkkoa on monesti verrattu toisiinsa, ja niiden keskinäinen vuoropuhelu on ollut usein jännitteistä. Henkilökohtaisessa puheenvuorossaan näyttelijä Hannu-Pekka Björkman osallistuu keskusteluun elämän perimmäisistä asioista. Hän käsittelee esseissään oman uskonsa ja näyttelijäntyön suhdetta. Björkmanin keskeisiä käsitteitä kirjassa ovat valo, hiljaisuus ja kauneus, joiden myötä hän johdattaa lukijan pohtimaan kysymyksiä ihmisyydestä ja taiteesta.