Nopeasti teknistyneen tekstinkäsittelyn ja konekääntämisen kokeilujen ristiaallokossa on hyvä tietää, että kääntäminen on luovuutta, ideointikykyä, rajatonta uteliaisuutta ja kulttuurintuntemusta vaativaa työtä, johon ajatteluun kykenemätön kone ei yksinään pysty. Ajatellaan vaikkapa kääntäjää kaunokirjallisen teoksen tai lyriikan äärellä, kuten tässä kirjassa myös tehdään.

Kohteena käännös – Uusia näkökulmia kääntämisen ja tulkkauksen tutkimiseen ja opiskelemiseen on käännöstieteellistä tutkimusta ja kääntämisen opiskelua käsittelevä artikkelikokoelma, jonka kirjoittajat ovat Helsingin yliopiston käännöstieteen laitoksen opettajia ja muita tutkijoita.

Kirjassa on 11 artikkelia, jotka edustavat laajaa kirjoa teoreettisista pohdinnoista käytännön käännösesimerkkeihin. Ne osoittavat, että käännöstutkimus on viime vuosikymmenten aikana muuttunut vastineiden ekvivalenssin ja adekvaattisuuden määrittelemisestä käännösten vastaanoton ja funktion tutkimuksen kautta tarkastelemaan käännöstieteen, kääntäjien ja käännösten asemaa tiedeyhteisössä ja ympäröivässä yhteisössä.

Artikkelit on ryhmitelty viiteen osaan: Käännöstiede muutoksessa, Opetuksen nykynäkökulmia, Multisemiotiikka ja multimedia, Kääntäjä kaunokirjallisen teoksen äärellä ja kääntäjä lyriikan äärellä. Raikkaasti kirjoitettujen ja osuvien esimerkkien avulla kirjoittajat osoittavat, että kääntäminen on luovuutta, ideointikykyä, rajatonta uteliaisuutta ja kulttuurintuntemusta vaativaa työtä, johon ajatteluun kykenemätön kone ei yksinään pysty.