Maamme vuosisataisen oppivelvollisuuden taipaleelle mahtuu niin sotavuosia kuin peruskoululaitoksen vakiintuminen. Meille suomalaisille koulu ja koulutus ovat olleet tärkeitä asioita heti itsenäistymisemme jälkeen ja myös myöhemmin kohotessamme moderniksi eurooppalaiseksi yhteiskunnaksi. Pienellä maalla ei ole ollut varaa jättää kansakuntamme koko väestön potentiaalia hyödyntämättä.

Oppivelvollisuus säädettiin nuoressa ja juuri itsenäistyneessä maassa. Aluksi se herätti myös vastustusta. Esimerkiksi kunnat pelkäsivät kustannuksia, ja toisaalta tuolloisessa maa- ja metsätalousvaltaisessa yhteiskunnassamme koulutuksella ei ollut samoja merkityksiä kuin tänä päivänä. Kysymys oppivelvollisuudesta ja sen kohdentumisesta herättää keskustelua maassamme myös tänä päivänä, mikä nähtiin hiljattain tapahtuneen oppivelvollisuuden laajentumisen yhteydessä.