Jöns Budde – birgittalaisveli ja kirjailija valottaa nykylukijalle sitä kirjallisuutta, jota luettiin ja tuotettiin Naantalin luostarissa 1400-luvulla. Birgittalaisveli Jöns Budde on tekstintuottajana hieman kiistanalainen: yhtäältä häntä on harhaanjohtavastikin ylistetty Suomen ensimmäisenä kirjailijana, toisaalta hänet on leimattu pelkäksi kielenkääntäjäksi, joka ei koskaan tuottanut mitään omaa. Teos sisältää ensinnäkin kommentoidun suomennoksen niin kutsutusta Jöns Budden kirjasta eli käsikirjoituksesta, joka koostuu kymmenestä naantalilaisveljen omakätisesti muistiinmerkitsemästä kirjoituksesta. Niitä ei ole aikaisemmin julkaistu suomeksi kokonaisuudessaan, joten nyt myös latinaa ja muinaisruotsia taitamaton lukija pääsee tutustumaan Jöns Budden tuotantoon.
Kirjoitusten suomennosta täydentää tutkimus, jossa piirretään Jöns Budden henkilökuvaa ja tuodaan esille, että käännöskirjallisuuttakin voitiin käyttää vaikuttamisen keinona. Kirjoitusten avulla tapahtuva mielipiteenmuokkaus oli tärkeää birgittalaisessa kaksoisluostarissa, jossa nunnat elivät erillään sielunpaimenistaan. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten suurimmaksi osaksi yleiseurooppalaista alkuperää oleva kirjallisuus soveltui birgittalaisen papiston tarpeisiin muun muassa silloin, kun se yritti lujittaa asemaansa sääntökuntansa perustajan Pyhän Birgitan matriarkaalisia periaatteita vastaan.