Teoksessa tarkastellaan sellaisia suomen kielen keinoja, joilla toimittaja voi välittää läsnäoloaan lehtitekstissä. Väitöskirjatutkimuksen keskipisteessä on ennestään tutkimaton suomen kielen konstruktio: dialoginen passiivilause. Dialogisia passiivilauseita ovat esimerkiksi Kysytäänpä asiantuntijalta, Tutkitaanpa hieman asiaa, Mennäänpä Oulunkylään, Tiedetään, tiedetään! Muistetaan nyt kumminkin pari asiaa. Tutkimuksen aineistona on sanomalehtitekstejä.

Dialogisella passiivilauseella on lehtiteksteissä erityinen tekstuaalinen tehtävä: sitä käytetään siirtymälauseena mm. reportaaseissa ja kolumneissa. Dialogisen passiivilauseen avulla toimittaja voi välittää implisiittisesti läsnäoloaan siten, että hän avaa vierelleen paikan myös lukija-yleisölle. Kirjassa kuvataan dialogisen passiivilauseen diskurssitehtäviä, tarkastellaan konstruktion kielellisiä piirteitä, verrataan käyttötapoja muunlaisten siirtymälauseiden käyttöön sekä selvitetään, millaiset seikat motivoivat piirrettä toimitustyön kannalta.

Tutkimuksessa liikutaan syntaksin, pragmatiikan ja tekstintutkimuksen alueella ja pyritään löytämään dialogistista lähestymistapaa kirjoitetun kielen ilmiöön. Tutkimus tarjoaa pohdittavaa mm. tekstintutkijoille, viestinnäntutkijoille, vuorovaikutuksen tutkijoille, kirjallisuudentutkijoille ja syntaksin tutkijoille. Koska aihepiiri on samalla myös käytännönläheinen, tämä teos voi kiinnostaa monenlaisia muitakin yleisöjä, esimerkiksi toimittajia ja kirjoittamisen kouluttajia. Kirjan eri luvuissa lähestytään aihetta hieman eri suunnilta. Luvut on kirjoitettu itsenäisiksi tekstuaalisiksi kokonaisuuksiksi, joihin on mahdollista tutustua myös yksittäin.