Kirjassa esitellään uusin teoria henkilöstövoimavarojen tuotantofunktiosta. Sen mukaan voidaan osoittaa, että on olemassa paljon parempia tapoja lisätä tuottavuutta kuin yksipuolisesti henkilöstökuluja säästämällä. Kirjassa kerrotaan, miten henkilöstötuottavuutta voidaan parantaa sekä yrityksissä että julkisen sektorin organisaatioissa.



Uusi laskentamalli mahdollistaa henkilöstövoimavarojen analysoinnin organisaatiokohtaisilla muuttujilla, jolloin voidaan tarkastella syy-seuraussuhteita, toimenpiteiden vaikuttavuutta ja tehdä skenaarioita. Luotettavan mallin avulla ohjataan päätöksentekijöitä kehittämään ja hyödyntämään paremmin henkilöstövoimavaroja. Henkilöstön kilpailukyky koostuu työajasta ja aineettomasta henkilöstöpääomasta. Työaika saadaan HR-kirjanpidosta ja aineeton henkilöstöpääoma työelämän laadun avulla. Työelämän laadun kehittäminen parantaa organisaation tuottavuutta ja on myönteistä henkilöstön työhyvinvoinnille. Johdon on tärkeää tietää oman organisaation työelämän laatu sekä sen taloudelliset vaikutukset. Näiden lisäksi johto tarvitsee selkeän suunnan kehittämistoimenpiteille, joilla parhaiten parannetaan sekä työelämän laatua että tuottavuutta. Henkilöstön kehittäminen on tehokkainta kun sitä tehdään systemaattisesti ja luonnollisena osana tervettä organisaatiokulttuuria.