Kirkonrakentajasuku Rijf : pohjalaisen kirkonrakentajasuvun rakennus- ja suunnittelutuotanto sekä toiminta kustavilaisen aikakauden Suomessa

Paula Mäkelä tutki väitöskirjassaan uusikaarlepyyläisen kirkonrakentajasuvun sekä heidän palveluksessaan työskennelleiden ammattirenkien vaiheita. Tavoitteena oli tehdä alkuperäislähteisiin pohjaava lähdekriittinen perustutkimus, joka antaa kokonaiskuvan kirkonrakentajasuvusta sekä heidän rakennus- ja suunnittelutuotannostaan ja toimintaperiaatteis­taan. Tutkimuksessa valaistaan laajemmin myös kirkonperustamishankkeissa yleisesti vallinneita tapakäytäntöjä.

Väitöskirjatyö täydentää suomalaisen 1700-luvun kirkkoarkkitehtuurin ja rakennustaiteen perustutkimusta. Se tarkentaa omalta osaltaan myös ruotsalaista taidehistoriaa, sillä Rijfit harjoittivat ammattiaan myös Ruotsin puolella, Mäkelä kertoo.

Kirkonrakentajien aktiivisin toimikausi oli 1700-luvun lopulla, jolloin he suunnittelivat ja rakensivat useita kivi- ja puukirkkoja sekä kellotapuleita pääasiallisesti silloisten Oulun ja Vaasan läänien alueilla aina Keski-Suomea myöten. Lisäksi he veistivät koristeellisia saarnatuoleja, alttarilaitteita ja virsitauluja. Mäkelä on dokumentoinut tutkimuksessaan kaiken kaikkiaan 84 Rijfien rakennus- ja suunnittelukohdetta. Mukana on myös Rijfien profaaniarkkitehtuuri.