Mitä tiedämme Japania tuhat vuotta sitten hallinneista naiskeisareista? Miten synnytys järjestettiin Edo-kauden Japanissa? Millaiset säännöt ohjailivat 1600-luvulla Yoshiwaran ilotalokeskittymässä asuvien naisten työtä? Entä kuka kirjasi keskiajalla happamasti muistiin: ”Jos pohditaan, mikä naisista tekee niin erinomaisia, että miehet heidän vuokseen näin arkailevat, huomataan, että naiset ovatkin luonteeltaan perin juurin paatuneita.”

Auringonjumalattaren tyttäret luotaa kiehtovasti Japanin naisten historiaa sekä heidän suhdettaan valtaan, avioliittoon, arkeen, uskontoon ja seksuaalisuuteen. Kirjassa kohdataan niin hovinaisia, imettäjiä, nunnia, prostituoituja kuin kansannaisiakin.

Usein naisten elämänpiiriä koskettaneet aiheet ovat jääneet historian marginaaleihin. Auringonjumalattaren tyttäret avaakin uudenlaisia ikkunoita naishistoriaan. Japanissa naiset johtivat ja politikoivat, kirjoittivat ja rukoilivat, mellakoivat ja taistelivat. Joidenkin tulkintojen mukaan naisilla olisi ollut paljonkin vaikutusvaltaa varhaisessa japanilaisessa yhteiskunnassa. Mutta oliko näin?

Japanologi Raisa Porrasmaa (s. 1981) viimeistelee Japanin klassista kirjallisuutta käsittelevää väitöskirjaansa. Tutkimustyönsä lomassa hän luennoi Helsingin yliopistossa ja suomentaa japaninkielistä kaunokirjallisuutta. Aiemmin hän on kirjoittanut tietokirjat Japani pintaa syvemmältä ja Temppelin hämärästä matsurin vilinään.